Syöpä

Syöpä on ryhmä erilaisia pahanlaatuisiksi muuntuneiden solujen aiheuttamia sairauksia. Syöpäkasvaimet syntyvät pahanlaatuisten solujen poikkeavan toiminnan seurauksena, ja ne voivat levitä lähtöpaikastaan muualle elimistöön. Syöpä voi olla henkeä uhkaava sairaus, mutta taudin ennuste on kuitenkin parantunut diagnostiikan ja hoitojen kehittymisen myötä. 

Mikä on syöpä?

Ihmisen elimistö rakentuu lukemattomista soluista. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on tarkasti säädeltyä siten, että uusia soluja syntyy vanhojen ehtiessä elinkaarensa päähän. Jos solun perimään koodattu ohjelma menee sekaisin, solujen kuolemaan, uusiutumiseen ja useisiin muihin toimintoihin liittyvä kontrolli heikkenee. Hallitsemattomasti jakaantuvista soluista muodostunutta massaa kutsutaan kasvaimeksi. Kasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia (benignejä) tai pahanlaatuisia (maligneja). Pahanlaatuinen kasvain eli syöpä voi lähettää etäpesäkkeitä (metastaaseja) muualle elimistöön veri- tai imusuonien kautta. Verisyövät eli leukemiat eivät välttämättä aiheuta kasvaimia, mutta niissä pahanlaatuiset solut eivät pysty suorittamaan normaaleja tehtäviään tai haittaavat muiden verisolujen tuotantoa.

Syöpien esiintyminen

Suomessa todetaan vuosittain noin 35 000 uutta syöpätapausta. Miehillä yleisimmät syöpätyypit ovat eturauhassyöpä, suolistosyö ja keuhkosyöpä. Naisilla puolestaan todetaan eniten rintasyöpää, suolistosyöpiä ja keuhkosyöpää. Miesten sairastuvuus syöpään on hieman suurempi kuin naisten: vuonna 2019 todettiin 689 uutta tapausta 100 000 miestä kohti verrattuna 537 uuteen tapaukseen 100 000 naista kohti vuodessa.

Syövän ennuste on parantunut diagnostiikan ja hoitojen kehittymisen myötä ja syöpäkuolleisuus on laskussa.  Syöpää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tyypillisimmin sitä tavataan iäkkäämmällä väestöllä. Syövän ilmaantuvuuden onkin arvioitu lisääntyvän jatkossa lähinnä väestön ikääntymisen vuoksi. 

Soluvauriosta syövän syntyyn

Syövän syntyyn vaikuttavat sekä  ulkoiset että solunsisäiset tekijät. Ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa normaalisolujen perimäaineksen eli DNA:n vaurioita (mutaatiot). Normaalisti solun omat korjausmekanismit korjaavat syntyneen DNA-vaurion, tai syntynyt DNA-vaurio voi myös aiheuttaa solun kuoleman. Kummassakaan tapauksessa vauriosta ei aiheudu pidempiaikaista vaikutusta. Jos DNA:n korjausmekanismit eivät toimi, solun perimään syntyy peruuttamaton vaurio. Pahimmassa tapauksessa solun kasvunsäätelyjärjestelmä vaurioituu mutaation seurauksena siten, että solu saa kasvuedun normaaleihin soluihin verrattuna. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun DNA:n vauriot kohdistuvat syöpägeeneiksi kutsuttuihin geeneihin. Syöpägeenit ovat lähtökohtaisesti normaaleja solun toimintaa ohjaavia geenejä, ja niiden toiminta liittyy useimmiten juuri solukasvun säätelyyn. Syöpäkasvaimen syntyyn tarvitaan lähes aina useita eri mutaatioita.

Ulkoisista syöpää aiheuttavista eli karsinogeenisistä tekijöistä tärkeimpiin kuuluvat tupakan sisältämät haitalliset aineet. Tupakointi altistaakin monelle eri syövälle, esimerkiksi keuhkosyövälle, ruokatorvisyövälle, mahasyövälle, virtsarakkosyövälle sekä pään ja kaulan alueen syöville. Tupakoinnin lopettaminen ja tupakoimattomana pysyminen ovat tärkeimmät yksittäiset tavat ehkäistä syövän syntyä.

Alkoholilla on osuutta ainakin pään ja kaulan alueen syöpien, ruokatorvisyövän ja maksasyövän kehittymiseen. Pään ja kaulan alueen syöpien synnyssä on vaikea erotella tupakan ja alkoholin vaikutuksia, koska potilaat ovat tyypillisesti käyttäneet molempia. Ruokatorvisyövän synnyssä alkoholin ja tupakan tiedetään tehostavan toistensa vaikutuksia.

Myös asbestin ja raskasmetallien tiedetään lisäävän eräiden syöpien riskiä, mutta onneksi altistuminen näille on tavallisesti vähäistä.

Auringon ultraviolettisäteily (UV-säteily) tai ionisoiva säteily voi aiheuttaa syöpää vaurioittamalla normaalisolujen perimäainesta eli DNA:ta. UV-säteilyn aiheuttama vaurio rajoittuu ihon pintakerroksiin ja aiheuttaa ihosyöpäriskin. Radioaktiivinen, ionisoiva säteily taas voi tunkeutua syvälle kudoksiin ja altistaa monille syöpätyypeille.

Jotkin virukset ja bakteerit toimivat altistavina tekijöinä joillekin kasvaintaudeille. Esimerkiksi ihmisen papilloomavirusinfektio on tärkein kohdunkaulan syövän aiheuttaja, helikobakteeri-infektio lisää mahalaukun syövän riskiä ja HIV-infektioon liittyy riski sairastua muun muassa muutoin harvinaiseen ihon kasvaimeen, Kaposin sarkoomaan.

Syövän perinnöllisyys

Osaan syövistä liittyy  perinnöllinen alttius eli tavallista korkeampi riski sairastua. Joitakin suvuittain esiintyviä syövälle altistavia periytyviä geenivirheitä onkin  tunnistettu. Esimerkiksi eräät rintasyöpään liittyvät poikkeamat perimässä saattavat aiheuttaa useita rintasyöpätapauksia perättäisissä sukupolvissa. Sairastuneet ovat perinnöllisissä tapauksessa usein myös keskimääräistä nuorempia.

Videoita syöpään sairastuneen läheisten tueksi