Kansantauti vaatii Kansan liikkeen

Yksinkertainen käsiliike voi pelastaa henkesi. Kansan liike — säännöllisen pulssin mittaamisen puolesta jo vuodesta 2020!

Suomessa on arviolta 230 000 eteisvärinäpotilasta. Arvioidaan, että joka kolmas yli 55-vuotias tulee sairastumaan eteisvärinään.

Yhä useampi voisi kuitenkin välttää aivoinfarktin, jos eteisvärinä havaittaisiin ajoissa. Ensimmäiset merkit eteisvärinästä voi löytää helposti: mittaamalla oman pulssinsa
säännöllisesti, tekemällä Kansan liikkeen.

Tutkimus: Vajaat 40 % yli 60-vuotiaista seuraa terveydentilaansa säännöllisesti – Pulssia mitataan vieläkin laiskemmin

LUE TIEDOTE

Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin teettämän tutkimuksen* mukaan pulssinmittauksen hyödyistä ei tiedetä likimainkaan tarpeeksi hyvin: omaa pulssiaan mittaa päivittäin tai
useamman kerran päivässä vain vähän yli seitsemän prosenttia yli 60-vuotiaista suomalaisista. Siksi Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin, Sydänliiton ja Aivoliiton yhteiskampanja Kansan liike jatkaa jo vuonna 2020 aloittamaansa työtä tilanteen muuttamiseksi: pyrkimällä juurruttamaan pulssinmittauksen uudeksi, jokapäiväiseksi tavaksi.

Eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka liikkeelle lähtiessään voivat kulkeutua aivoihin ja aiheuttaa aivoinfarktin. Riskiä nostavat vähintään 65 vuoden ikä, aiempi aivohalvaus tai aivoverenkiertohäiriö, kohonnut verenpaine, diabetes, sydämen vajaatoiminta ja valtimosairaus.

Jos sydämensyke on epäsäännöllinen, on syytä olla yhteydessä lääkärin. Eteisvärinädiagnoosi tehdään lääkärin toimesta EKG:n eli sydänsähkökäyrän perusteella. Epäsäännöllisen pulssin taustalta voi löytyä eteisvärinä ja sen takia pulssin palpitaatio eli käsin tunnustelu tai pulssinmittauslaitteiden ja sovellusten käyttö voivat johtaa eteisvärinän löytymiseen.

^{*Bristol Myers Squibb ja Pfizer -allianssin teettämän tutkimuksen toteutti Bilendi 12.–16. toukokuuta 2021. Tiedonkeruu toteutettiin 1 000:lle yli 60-vuotiaalle suomalaiselle online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa. Otanta suoritettiin kansallisesti edustavana kyseisessä kohderyhmässä sukupuolen, iän ja alueen mukaan.}

Näin mittaat pulssisi oikein

Ota rento ote ranteestasi ja tunnustele, mistä kohtaa pulssi tuntuu helpoiten.

Hyvä paikka monilla on ranteessa peukalon puolella.
Voit tunnustella pulssia myös kyynärtaipeesta tai kaulalta.

Paina valittua kohtaa kevyesti kahdella sormella.

Laske pulssin säännöllisyys.

Tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti?
Rytmiä voi olla helpompi seurata laskemalla sykettä ääneen.

Laske sekuntikelloa apuna käyttäen seuraavaksi pulssin tiheys.

Laske pulssisi sykäykset 30 sekunnin ajan. Kerro tulos kahdella niin tiedät, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa. Normaali leposyke on 50–110 lyöntiä minuutissa.

Jos havaitset epäsäännöllisen sykkeen, ota yhteys lääkäriin.

Tee säännöllisestä pulssin mittaamisesta tapa mittaamalla pulssia aamuin illoin.

Lisää tietoa eteisvärinästä yhteistyökumppaneiltamme

Sydänliitto

Sydänliitto edistää suomalaisten terveyttä ja tukee sairastuneita. Liitto toimii monipuolisesti niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti ja tarjoaa mm. luotettavaa tietoa sydänsairauksista ja niiden hoidosta sekä terveellisistä elintavoista.

Siirry Sydänliiton sivuille

Aivoliitto

Aivoliitto on järjestö kaikille heille, joilla on kehityksellinen kielihäiriö tai jotka ovat sairastaneet aivoverenkiertohäiriön (AVH). Liitto auttaa ja tukee jäseniään elämään hyvää arkea.

Siirry Aivoliiton sivuille

Takaisin tahtiin

Haluatko tietää enemmän eteisvärinästä? Takaisin tahtiin -verkkosivuilla löydät ajankohtaista tietoa sairaudesta ja sen hoidosta.

Siirry takaisintahtiin.fi-sivustolle

_{^{PP-ELI-FIN-0620-28102021}}

Tutkimus: Vajaat 40 % yli 60-vuotiaista seuraa terveydentilaansa säännöllisesti

Pulssia mitataan vieläkin laiskemmin, kertoo Kansan liike.

Lue tiedote

Pulssin mittaaminen on uusi Kansan liike – Se voi pelastaa yhä useamman aivoinfarktilta

Lue tiedote

^Lähteet:

^{1. Eteisvärinä. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2021 (viitattu 21.12.2021). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

2. Meretoja A. Aivohalvaus-kallis kansasairautemme. Duodecim 2012;128:139–46. 3. Ali DAN, Abdelhafiz DA. 2016. Clinical and Economic Implications of AF Related Stroke. J Atr Fibrillation 8(5): 8

3. Ali DAN, Abdelhafiz DA. 2016. Clinical and Economic Implications of AF Related Stroke. J AtrFibrillation 8(5): 8.

4. Jorgensen HS, Nakayama H, Reith J, et al. 1996. Acute stroke with atrial fibrillation. The Copenhagen Stroke Study. Stroke 27(10): 1765-9.

5. Marini C, De Santis F, Sacco S, et al. 2005. Contribution of atrial fibrillation to incidence and outcome of ischemic stroke: results from a population-based study. Stroke 36(6): 1115-9.

6. Friberg et al. Stroke.2014. 45(9):2599-2605

7. Hindricks et al. ESC AF Guidelines. EHJ (2020) 42: 373-498}