Usein kysyttyjä kysymyksiä vaihdevuosista

Mistä tunnistaa vaihdevuodet? 

Vaihdevuodet ovat noin kymmenen vuoden ajanjakso naisen elämässä, jonka keskivaiheilla tapahtuu menopaussi eli kuukautisten loppuminen. Menopaussin vaihteluväli on tyypillisesti 45-55 ikävuoden välillä, mutta vaihdevuosien alkaminen voi vaihdella jopa 40:sta 60:een ikävuoteen.  

Vaihdevuosien esiintyvyys on yksilöllistä. Kaikki eivät koe oireita lainkaan, ja toisilla oireet vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun.  Lue lisää tyypillisistä vaihdevuosien oireista täällä.

Vaihdevuosien diagnoosi: miten vaihdevuodet todetaan?

Vaihdevuosista kertoo selkeät vaihdevuosioireet sekä kuukautisten harveneminen tai loppuminen yli 45-vuotiaalla naisella. Laboratoriokokeita ei yleensä tarvita diagnoosin tekemiseksi. Tarkemmat tutkimukset ovat tarpeen, jos kuukautiset loppuvat jo aikaisemmin.  

Kuinka kauan vaihdevuosioireet kestävät? 

Vaihdevuosioireiden kestossa on suuria yksilöllisiä vaihteluja. Joillakin naisilla ei ole lainkaan oireita tai ne kestävät vain lyhyen aikaa. Toisilla oireita puolestaan esiintyy vuosien, jopa kymmenien vuosien ajan.

Melko tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan oireet olivat selkeästi lyhyemmät, jos ne alkoivat vasta sen jälkeen, kun kuukautistoiminta on täysin loppunut. Tällöin oireiden kesto oli keskimäärin 3,4 vuotta. Jos oireet alkoivat jo ennen kuukautistoiminnan loppumista, ne kestivät keskimäärin 11,8 vuotta.

Oireiden keston vaihteluista johtuen myös hoidon pituus on yksilöllistä. Hoito räätälöidään ja sen pituus määräytyy kunkin naisen oireiston ja elämäntilanteen, erityisesti työtilanteen, mukaan. 

Milloin tulisi hakeutua lääkäriin?

On vaikeaa arvioida, kuinka moni hakeutuu lääkäriin vaihdevuosioireiden takia. Usein naiset sinnittelevät oireidensa kanssa turhaan. Lääkäriin kannattaa hakeutua ainakin silloin, jos haluaa vaihdevuosioireisiinsa hoitoa.  

Lääkärin vastaanotolla käyminen saattaa kannattaa, vaikkei hoitoa aloitettaisikaan, sillä lääkäriltä saa tärkeää tietoa vaihdevuosista sekä yleisiä terveysohjeita. Gynekologi onkin naisen ”yleislääkäri”, joka arvioi naisen fyysisiä ja henkisiä oireita ja kuntoa. 

Onko vaihdevuosioireista vaaraa?

Vaihdevuosioireista ei sinänsä ole vaaraa. Uniongelmien aiheuttamalla univajeella voi kuitenkin olla vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Univaje liittyy merkittävästi mm. sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen lisääntyneeseen riskiin ja immuunipuolustuksen huonontumiseen. Se lisää myös depression ja muiden mielialaoireiden riskiä, laskee keskittymiskykyä, huonontaa muistia ja lisää onnettomuusalttiutta sekä työssä että vapaa-ajalla.

Limakalvo-oireet erityisesti sisäsynnytinelimissä lisäävät mm. virtsatietulehdusten ja jopa munuaistulehdusten riskiä.

Kuumien aaltojen ja hikoilujen esiintymistä voidaan pitää myös jonkinlaisena sydän- ja verisuonitautien riskitekijänä: ne saattavat olla merkki autonomisen, eli tahdosta riippumattoman hermoston säätelyongelmista. Tämä hermosto on myös osittain vastuussa sydän- ja verisuonielimistön toiminnasta. Niinpä sydän- ja verisuonielimiä ajatellen hormonikorvaushoito näyttää suojelevan lähinnä niitä naisia, jotka kärsivät kuumista aalloista ja hikoilusta. 

Miten vaihdevuosioireet vaikuttavat elämään?

Vaihdevuosioireilla on voimakas vaikutus elämänlaatuun. Kuumat aallot ja hikoilukohtaukset haittaavat päivällä esiintyessään työtä ja keskittymiskykyä. Ne koetaan usein myös noloina. Yöllä ne huonontavat merkittävästi unen laatua, jolloin kehittyy univaje. Univajeen seurauksena suoritus- ja työkyky voi heikentyä ja onnettomuusalttius kasvaa. Lisäksi se on riskitekijä useille perustaudeille.  

Masennusoireet vaikuttavat työkykyyn ja saattavat vaikuttaa myös parisuhteeseen ja perheen hyvinvointiin. Seksuaalisuuteen liittyvillä oireilla saattaa olla myös dramaattisia vaikutuksia parisuhteeseen. 

Naisen itsetunto voi olla koetuksella, erityisesti jos hän ei uskalla hakea apua oireisiinsa. Suhtautuminen hormonikorvaushoitoon vaihtelee, vaikka se on ainoa täsmähoito oireisiin. Elämää haittaavia oireita on tärkeää hoitaa. Hoidon kesto vaihtelee ja hoitoa voidaan käyttää niin kauan, kuin nainen sitä tarvitsee. 

Millaisia tabuja ja ennakkoluuloja vaihdevuosiin liittyy? 

Onneksi asenteet ovat muuttuneet, ja nykyään vaihdevuosiin liittyy onneksi vähemmän ennakkoluuloja. Siitä huolimatta vaihdevuosioireet voidaan edelleen kokea hävettävinä. Erityisesti yhtäkkiä ja ilman rasitustakin provosoituvat kuumat aallot, punastuminen ja hikoilu koetaan usein kiusallisina joissakin tilanteissa, kuten työelämässä.  

Tänä päivänä hormonikorvaushoitoa määrätään ja käytetään oireiden hoitoon, jolloin vain vaihdevuosioireista kärsivät naiset käyttävät hoitoja. Suhtautuminen hormonikorvaushoitoon vaihtelee. Oireellisilla naisilla hoito on kuitenkin olennaista, koska oireet saattavat olla niin voimakkaita, että ne heikentävät elämänlaatua ja lisäävät riskiä joutua sairaslomalle. 

Miten vaihdevuosia hoidetaan?

Elämäntavoilla on iso merkitys paitsi yleisterveydelle, myös vaihdevuosioireisiin ja vaihdevuosien jälkeiseen terveyteen. Vaikeita oireita voidaan hoitaa hormonikorvaushoidolla. Lue lisää vaihdevuosien hoidosta täällä.