Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Neurologi: Migreeni alihoidettua Pauliina, 36: Stressi laukaisee migreenini Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Tarvittavat tutkimukset vaihtelevat reumatyypeittäin. Vastaanotolla reumatologi kyselee sinulta aiemmista sairauksistasi ja suvussasi esiintyvistä sairauksista sekä nykyisistä oireistasi. Perusteellisessa lääkärintarkastuksessa lääkäri voi esimerkiksi tutkia sormin tunnustelemalla kipeät ja tulehtuneet alueet ja vertaa kuvailemiasi oireita havaintoihinsa. Lääkäri saattaa käyttää apuna nivelten tutkimisessa myös kaikukuvausta (ultraääni).
Lääkäri voi määrätä otettavaksi myös röntgenkuvat, joiden avulla voidaan todeta mahdolliset jo kehittyneet nivelvauriot. Magneettikuvaus on myös mahdollinen ja sitä käytetään apuna erityisesti selkärankareuman toteamisessa, sillä sen avulla voidaan todeta selkärankareumaan liittyvät varhaiset tulehdusmuutokset.
Lisäksi reuman todentamiseksi voidaan tehdä verikoe, jolla tutkitaan, onko veressä niin sanottu reumatekijä. Myös nivelnestettä tutkitaan. Nämä kertovat immunologisesta häiriöstä elimistössä. Reumadiagnoosi ei kuitenkaan täysin riipu reumatekijästä. Kaikilla reumaa sairastavilla ei välttämättä ole veressä reumatekijää.
Reumaan viittaavaa elimistön tulehdusreaktiota voidaan mitata verikokeiden, kuten lasko- ja CRP- arvojen avulla, mutta nämäkään eivät anna varmaa diagnoosia, sillä veren tulehdusarvot voivat olla reumasta huolimatta myös täysin normaalit.
Reumadiagnoosin tekeminen mahdollisimman pian oireiden alkamisesta on tärkeää. Mitä nopeammin tehokas reuman hoito aloitetaan, sitä vähemmän ehtii syntyä pysyviä nivelvaurioita.
Antamalla selkeän kuvan oireistasi ja nykyisestä terveydentilastasi autat lääkäriä tekemään tarkemman diagnoosin. Muista myös, että lääkäriaika on sinun mahdollisuutesi kysyä mieltäsi painavia kysymyksiä reumasta.
Reumatologin tapaamiseen sinun kannattaa valmistautua miettimällä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:
Jos haluat etsiä lisää tietoa reumataudeista, luotettava lähde on esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjasto.
Kirjaudu lääkepakkauksen vnr:llä potilasmateriaaliin.
Kirjaudu Pfizerin edustajalta saamallasi salasanalla hoitajaosioon.