Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Kyselytutkimus antibioottiresistenssistä Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Neurologi: Migreeni alihoidettua Pauliina, 36: Stressi laukaisee migreenini Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Matkailija voi tuoda reissultaan kotiin paitsi mahtavia muistoja ja onnistuneita valokuvia, myös resistenttejä suolistomikrobeja. Esimerkiksi Kaakkois- ja Etelä-Aasian matkailijoista suuri osa kantaa matkan jälkeen suolistossaan tällaisia bakteereja. Vaikka kantajuus kestääkin yleensä enintään joitakin kuukausia eikä suurin osa kantajista sairastu, ne voivat ehtiä aiheuttaa ongelmia matkailijan itsensä lisäksi myös hänen lähipiirilleen – ja jos sattuu joutumaan sairaalaan pian kotimaahan palattuaan - myös sairaalaympäristössä.
Ennen pandemiaa 350 000 suomalaista matkusti vuosittain huonon ravintohygienian maihin tropiikkiin ja subtropiikkiin, ja heistä 100 000 henkilön on arvioitu tuoneen mukanaan resistenttejä suolistomikrobeja. Maailmanlaajuisesti varovaisenkin arvion mukaan 100 miljoonaa matkailijaa kantaa vastustuskykyisiä bakteereja kotimaihinsa palatessaan.
Yksilötasolla tärkeimmät riskitekijät resistenttien suolistobakteerien kotoutumiselle ovat matkan kohde, matkaripuliin sairastuminen ja antibioottien käyttö. Probioottien käytön ei taas ole todettu suojaavan resistenteiltä suolistomikrobeilta. Matkaripulin välttämiseksi ruoan puhtaus ja hyvä käsihygienia ovat tärkeitä, mutta huolellisistakin välttämistoimista huolimatta moni sairastuu, sillä ruoka saattaa saastua suolistomikrobeilla valmistamisen jälkeen esim. henkilökunnan käsistä tai huonojen säilytysolosuhteiden vuoksi.
Tärkein matkailijan itsensä hallittavissa oleva keino on välttää ei-välttämättömiä antibioottikuureja. Matkaripuliin otettu antibioottikuuri kaksinkertaistaa resistenttien suolistomikrobien kantajuuden todennäköisyyden. Suomessa suositellaan nykyisin antibioottikuurin matkalle mukaan ottamista vain sellaisiin tilanteisiin, joissa matkailijalla on sellainen vakava perussairaus, jota matkaripulin pitkittyminen voi pahentaa eikä matkakohdetta voida vaihtaa.
Jos matkaripuliin ei liity korkeaa kuumetta, hoidon kulmakivet ovat riittävä nesteytys ja tarvittaessa ripulilääke yli 12-vuotiaille. Mikäli ripuliin liittyy esim. korkeaa kuumetta tai yleistilan laskua, paikalliseen terveydenhuoltoon kannattaa hakeutua vakavien sairauksien, kuten malarian tai verenmyrkytyksen poissulkemiseksi. Näissä tilanteissa on myös syytä olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön oikean hoitopaikan arvioimiseksi.
Koska antibiootteja saa monesta maasta ilman reseptiä ja niitä saatetaan tarjota paikallisesta apteekista jopa oireenmukaisena ripulinhoitona, on matkailijan syytä aina tarkistaa, mitä lääkettä paikallisapteekista mukaansa saa.
Matkailijakin voi siis osaltaan vaikuttaa mikrobilääkeresistenssin leviämiseen.
Kirjoittajat:
Tinja Lääveri, LT, sisätautien erikoislääkäri, infektiosairauksiin erikoistuva lääkäri, HUS Tulehduskeskus
Annika Nurmimäki, proviisori, Country Brand Lead, Pfizer