Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Neurologi: Migreeni alihoidettua Pauliina, 36: Stressi laukaisee migreenini Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Migreeni on aikuisiän yleisin neurologinen sairaus1, johon liittyy migreenipäänsärkyä, jonka lisäksi voi ilmaantua mm. näköhäiriöitä, puheen vaikeutumista, puutumista ja lihasheikkoutta.
Yleisesti puhutaan kahdenlaisesta migreenistä: aurallisesta, johon liittyy migreenin esioireita ja aurattomasta, jossa särky alkaa ilman ennakoivia oireita. 2
Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää esioire eli aura. Useimmiten se on näköhäiriö, jolloin näkökenttään voi ilmaantua sahalaitamainen, laajeneva häiriö tai esimerkiksi harmaa tai kirkas alue, joka aiheuttaa näkökenttäpuutoksen. Esioireena voi esiintyä myös puheen tuoton häiriö tai harvinaisissa tapauksissa toispuolinen halvausoire. Auraoire kestää noin 5–60 minuuttia.
Joskus migreenikohtaus voi ilmaantua pelkkänä auraoireena ilman sen jälkeistä päänsärkyä. 3
Useimmiten migreenipäänsärky alkaa ilman esioireita. Migreenipäänsärky on usein sykkivää, toispuoleista kovaa tai kohtalaista pääkipua, johon voi liittyä pahoinvointia, oksentelua tai valo- ja hajuherkkyyttä. Joskus migreenikohtaukseen saattaa kuulua myös yleisiä, tahdosta riippumattoman hermoston häiriöitä, kuten ihon kalpeutta ja ripulia. 3 Särkyvaihe voi kestää neljästä tunnista jopa kolmeen vuorokauteen.1
Migreenikohtauksen syy voi olla monenlainen. Joku saa kohtauksen stressin myötä, toinen kirkkaasta valosta, kolmannella migreenin voi laukaista esimerkiksi pieni määrä alkoholia. Myös huono yöuni ja epäsäännöllinen ruokailurytmi voivat saada aikaan migreenikohtauksen.
Usein migreenipotilas oppii tunnistamaan tilanteet, jotka voivat altistaa migreenikohtaukselle. Noin päivää ennen kohtausta saattaa esiintyä migreeniä ennakoivia oireita, kuten makeanhimo, mielialan vaihtelut, väsymys ja haukottelu. 3
Miten tunnistaa migreeni?
Viitteet:
1. https://migreeni.org/tietoa/migreeni/ viitattu 26.3.20242. https://www.kaypahoito.fi/hoi36050 3. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047
Uusittu viimeksi 09/2024