Terveys ja hyvinvointi
Täältä löydät lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Lue lisää antibioottiresistenssistä Suomi Areena 2018
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Täältä löydät lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Lievä migreenikohtaus voi mennä ohi levolla, mieluiten pimeässä ja viileässä huoneessa. Kohtaus voi helpottua myös lämpimässä suihkussa, kylmän kääreen avulla tai muilla ei-lääkkeellisillä keinoilla.
Migreenikohtausta lääkitään tulehduskipulääkkeillä tai migreenin täsmälääkkeillä, triptaaneilla. Jos kohtauksen tunnistaa migreeniksi jo ennen kivun alkua, sen voi saada katkaistua tulehduskipulääkkeellä.
Jos kipu etenee alkuvaihetta pidemmälle, lääkkeiden teho heikkenee, koska kivun hermostolliset mekanismit ovat migreenikohtauksen alussa ja etenemisvaiheessa erilaiset.
Lääkkeiden toimivuus on hyvin yksilöllistä ja lääkäri voi auttaa sopivan kohtauslääkityksen suunnittelussa.
Lue lisää kohtauslääkityksestä Käypä hoito -sivulta »
Usein toistuvien migreenikohtausten lääkitseminen kohtauslääkkeillä pitää sisällään riskin lääkepäänsärystä. Riskirajana pidetään lääkkeestä riippuen joko kymmentä käyttöpäivää kuukaudessa (triptaanit ja yhdistelmävalmisteet) tai 15 käyttöpäivää kuukaudessa (särkylääkkeet), kun käyttö jatkuu yli kolmen kuukauden ajan.
Harvakseltaan käytettynä suuretkaan annokset eivät aiheuta lääkepäänsärkyä.
Lue lisää lääkepäänsärystä »
Tutustu suomalaiseen potilaskyselyyn
Viitteet:
1. https://migreeni.org/tietoa/migreeni/ viitattu 4.3.2022 2. https://www.kaypahoito.fi/hoi36050 3. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00047 4. Steiner, T.J., Stovner, L.J., Jensen, R. et al. Migraine remains second among the world’s causes of disability, and first among young women: findings from GBD2019. J Headache Pain 21, 137 (2020). https://doi.org/10.1186/s10194-020-01208-0 5. https://www.migrainetrust.org/about-migraine/migraine-what-is-it/facts-… 6. https://migreeni.org/migreeni-ja-tyoelama/tietoa-migreenista/diagnosoin… viitattu 4.8.2022 7. https://ilmavirtamigreeni.com/migreenin-yleisyydesta-ja-luokittelusta/&…; 8. https://www.kaypahoito.fi/hoi36050 9. https://migreeni.org/tietoa/laakepaansarky/
