Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Neurologi: Migreeni alihoidettua Pauliina, 36: Stressi laukaisee migreenini Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Joskus vaihtamalla paranee.
Neurologian erikoislääkäri Emilia Taurialan mukaan alihoidettu migreeni voi johtaa taudin kroonistumiseen.
Yleinen mielikuva migreenistä on, että migreenipäänsärky on aina sykkivää, pitkäkestoista ja esiintyy tietyssä kohdassa päätä.
– Todellisuudessa migreenin aiheuttama päänsärky voi olla myös lievää, tuntua koko pään alueella ja olla kestoltaan mitä tahansa muutamista tunneista useisiin päiviin, sanoo neurologi Emilia Tauriala.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan migreeni on yksi eniten haittaa aiheuttavista neurologisista sairauksista maailmassa. Suomessa migreenipotilaita on arviolta noin 700 000.
Luku on suuri, mutta migreeniä sairastavia saattaa olla vielä tätäkin enemmän, sillä sairauden monimuotoisuus usein vaikeuttaa sen diagnosointia.
Taurialan mukaan tavallisin virhediagnoosi on jännityspäänsärky, mutta toisinaan migreeni voi olla myös täysin kivuton.
Osalle migreenipotilaista elämää eniten haittaavat oireet ovatkin näköhäiriöt eli auraoireet sekä voimakas huimaus, jota harva osaa heti migreeniin yhdistää.
Migreenikohtauksen jälkeen olo saattaa on kuin jyrän alle jääneellä. Heikottaa, ahdistaa ja masentaa. Ajatus ei oikein kulje ja puhe takkuaa.
– Tällaiset kohtauksen jälkeiset oireet, eli niin sanottu migreenikrapula, on tuttu monelle migreeniä sairastavalle, Tauriala sanoo.
Samankaltaista huonovointisuutta voivat aiheuttaa myös jotkin migreenin hoidossa käytetyt lääkkeet, joskin tällöin oireet ilmenevät nopeammin.
Tällöin kyse voi olla yksinkertaisesti siitä, ettei lääke sovi käyttäjälleen.
Aina huonoa oloa ei osata yhdistää lääkkeeseen. Joskus taas tilanne on se, että vaikka lääke tehoaisi, ovat sen sivuvaikutukset niin ikäviä ja voimakkaita, että potilas jättää lääkkeen mieluummin ottamatta.
– Hoitovaihtoehdoista ei kuitenkaan olla tietoisia.
Migreeni jääkin usein alihoidetuksi, vaikka sen hoitoon on nykyään paljon erilaisia vaihtoehtoja.
Itselle parhaiten sopivan hoitomuodon löytäminen voi olla pitkä tie, mutta Tauriala kannustaa sinnikkyyteen ja muistuttaa myös lääkkeettömien hoitojen, kuten terveellisten elämäntapojen merkityksestä migreenin hallinnassa.
– Mikäli migreeniä ei hoideta, on riskinä kohtausten pahentuminen sekä migreenin kroonistuminen.
Itse kohtauksen aikana saattaa lievää migreenikipua helpottaa lepo pimeässä ja viileässä huoneessa, kylmä kääre tai vaikkapa lämmin suihku.
Moni migreenipotilas sinnittelee töissä kivusta huolimatta ja kipulääkkeen voimalla, vaikka parempi olisi olla kotona lepäämässä. Omasta sairaudesta ei haluta tehdä numeroa ja sairauspäiviä pyritään välttämään. Yrittäjänä työskennellessä sairauslomaa ei puolestaan välttämättä edes voi pitää.
Tavatonta ei ole sekään, että migreenipotilas hoitaa työnsä, mutta työstressin lauetessa päivän päätteeksi laukeaa myös migreenikohtaus. Töihin palatessaan henkilö käy puoliteholla ja suoriutuu tehtävistään miten kuten.
Puhutaan ilmiöstä nimeltä presenteismi, joka tarkoittaa tehotonta läsnäoloa.
– Työterveys seuloo henkilöitä, jotka ovat paljon pois töistä. Migreenin aiheuttama toimintakyvyn vajaus ei kuitenkaan välttämättä näy sairauspoissaoloissa, Tauriala huomauttaa.
Migreeni voi rajoittaa elämää monin tavoin. Migreenipotilas ei esimerkiksi uskalla matkustaa ja hän saattaa jännittää kaikenlaisia tapahtumia sekä myös sosiaalisia tilanteita pelätessään kohtauksen iskevän. Usein migreeniin voi liittyä myös muita liitännäissairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.
Tauriala kehottaa hakeutumaan työterveydenhuollon tai yleissairaanhoidon piiriin, mikäli itsellään epäilee migreeniä, sen oireet ovat pahentuneet tai jos tuntuu siltä, että nykyinen hoito ei auta toivotulla tavalla.
– Kun ensin saadaan diagnoosi ja sen jälkeen löydetään oikea hoitomuoto, voi sillä olla suorastaan elämää mullistava vaikutus.