Lapsen kasvuhäiriöt
Lapsen kasvu selittyy pitkälti perintötekijöillä. Myös ympäristötekijöillä, riittävällä ravinnolla ja yleisellä terveydentilalla on vaikutusta lapsen kasvuun. Säännöllinen pituus- ja painoseuranta on erinomainen keino havaita lapsen kasvuhäiriö, ja tarvittaessa aloitetaan tutkimukset poikkeaman taustalla olevan syyn löytämiseksi.
Mistä lapsen kasvuhäiriö johtuu?
Krooniset sairaudet ovat tavallisin kasvuhäiriöiden aiheuttaja. Kyseessä voi olla esimerkiksi synnynnäinen sydänsairaus, astma, ruoansulatuskanavan sairaudet, hormonihäiriöt tai maksa- ja munuaissairaudet.
Hormonihäiriöt voivat myös joskus aiheuttaa kasvuhäiriöitä. Tällöin kyseessä on tavallisesti kilpirauhasen toimintahäiriö ja kasvuhormonin puute.
Lapsen kasvu on kolmivaiheinen
Lapsi kasvaa eri tavalla eri-ikäisenä. Lapsen paino kolminkertaistuu ensimmäisen elinvuoden aikana, ja pituuskasvu on nopeimmillaan kahden ensimmäisen vuoden aikana. Lapsen kasvamisesta voi päätellä, voiko lapsi hyvin. Jos kasvu hidastuu, se voi olla merkki jostain sairaudesta, joka kannattaa tutkia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei lapsia voi verrata toisiinsa. Jotkut lapset ovat pieniä ja toiset pitkiä, jotkut laihoja ja toiset tanakoita – aivan kuten aikuisetkin.
Lapsen kasvu etenee kolmessa, osittain päällekkäisessä vaiheessa. Kullakin kasvuvaiheella on oma tehtävänsä. Kolmivaiheiseen kasvuun kuuluvat alkukasvu, lapsuuden kasvu ja murrosiän kasvupyrähdys.
Alkukasvu on suurimmaksi osaksi sikiön nopeaa kasvua, joka alkaa yhdeksänneltä raskausviikolta sikiövaiheen alusta ja jatkuu hidastuvana aina 2-3 ikävuoteen asti. Alkukasvua säätelevät osittain eri tekijät kuin myöhempää lapsuuden aikaista kasvua ja murrosiän kasvupyrähdystä. Normaalin alkukasvun tärkein ehto on hyvä ja riittävä ravitsemus. Kilpirauhas- ja kasvuhormonia tarvitaan syntymän jälkeen.
Lapsuuden kasvu on melko tasainen, vähitellen hidastuva kasvun vaihe. Se alkaa 0,5-1 vuoden iästä osittain päällekkäisenä alkukasvun kanssa ja jatkuu aina kasvukauden loppuun saakka. Lapsen kasvun hormonaalisen säätelyn merkitys korostuu tämän vaiheen aikana.
Murrosiän kasvupyrähdys ajoittuu tytöillä murrosiän alkuvaiheisiin ennen kuukautisten alkamista ja pojilla puolestaan murrosikäkehityksen keskivaiheille. Tässä lapsen kasvuvaiheessa kilpirauhashormonin ja kasvuhormonin lisäksi tärkeään asemaan nousevat sukupuolihormonit.