Lapsen kasvuhormonivajauksen oireet ja diagnoosi

Kasvuhormoni on kilpirauhas- ja sukupuolihormonien ohella yksi tärkeimmistä lapsen kasvuun vaikuttavista hormoneista, jota ihmiskeho tarvitsee erityisesti syntymän jälkeiseen kasvuun. Arvioiden mukaan kouluikäisistä lapsista noin yksi 4 000:sta kärsii kasvuhormonivajauksesta ja tila on hieman yleisempi tytöillä kuin pojilla. Yleensä kasvuhormonivajauksesta kärsivä lapsi kasvaa normaalisti noin kolmeen ikävuoteen asti, jonka jälkeen kasvun hidastumisen merkit alkavat näkyä. Hoitamaton kasvuhormonivajaus voi estää lapsen kasvun täyteen kasvupotentiaaliinsa.

Mistä kasvuhormonivajaus johtuu?

Syitä kasvuhormonivajaukseen voi olla useita. Osa on todettavissa suhteellisen helposti, mutta joissain tapauksissa kasvuun liittyvien muutosten selvittely voi vaatia pidempää selvittelyä. Kasvuhormonivajaus voi olla synnynnäistä tai se saattaa ilmetä missä lapsuuden vaiheessa tahansa. Vajaus voi johtua aivojen tai aivolisäkkeen synnynnäisestä kehityshäiriöstä tai myöhemmin ilmenevästä sairaudesta, esimerkiksi kasvaimesta tai tulehduksesta.

Kasvuhormonivajauksen ulkoiset tunnusmerkit ja oireet

Lapsen kasvuhormonin vajaudesta voivat kertoa useat oireet tai tunnusmerkit, joista osa on myös silmämääräisesti havaittavissa. Kasvuhormonivajaus ei kuitenkaan vaikuta lapsen älylliseen kehitykseen. On hyvä muistaa, että osa kasvuhormonivajauteen liittyvistä oireista saattaa viitata myös muihin sairauksiin. Oireiden ilmetessä on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin, joka ohjaa tarvittaessa tarkempiin tutkimuksiin.

Yksi tyypillisimmistä kasvuhormonivajauksesta kertovista tunnusmerkeistä on lapsen hidas kasvu ja suhteellisen pituuden jatkuva väheneminen. Lapset ovat tällöin verraten lyhyitä, mutta heidän mittasuhteensa ovat normaalit. Koska kasvuhormoni säätelee ihmiskehon rasvakudosten määrää, saattaa kasvuhormonin vajaus ilmetä myös ruumiinrakenteen tukevuutena. Tällöin rasvaa on kerääntynyt varsinkin vatsan alueelle.

Miten kasvuhormonivajaus tunnistetaan ja diagnosoidaan?

Kasvuhormonivajauksen diagnosointi on monivaiheinen prosessi, johon voi sisältyä useita erilaisia tutkimusmenetelmiä. Pelkästään lapsen lyhytkasvuisuus ei missään tapauksessa riitä kertomaan vajeesta, koska se voi olla täysin normaalia ja liittyä esimerkiksi perinnöllisiin tekijöihin. Kasvuhormonivajauksesta kärsivät lapset ovat yleensä lyhyempiä kuin ikätoverinsa, mutta tästä huolimatta useimmilla lyhytkasvuisilla lapsilla ei kuitenkaan ole kasvuhäiriötä. Ennen kuin voidaan varmistua siitä, että kyseessä on kasvuhormonivajaus, on lääkärin ensin suljettava pois muut mahdolliset häiriöt tai sairaudet. Diagnoosin tekee aina lasten endokrinologi eli erikoislääkäri, joka on erikoistunut lasten kasvu- ja hormonihäiriöiden hoitoon.

Kasvuhormonivajauksen mahdollisuutta lähdetään tutkimaan yleensä siinä vaiheessa, kun neuvolassa tai koulussa tehdyt mittaukset osoittavat, että lapsen kasvu on hidastunut. Kasvun hidastuminen todetaan tavallisesti kasvukäyrien perusteella. Tämän jälkeen lapsi saa lähetteen endokrinologian poliklinikalle. Poikkeavasta kasvusta huolimatta useimmilla lyhytkasvuisilla lapsilla ei kuitenkaan ole kasvuhäiriötä.