Lapsen kasvuhormonihoito

Kasvuhormonihoito kuuluu KELAn erityiskorvattavuuden piiriin niillä potilailla,  joilla  on todettu  kasvuhormonivajaus  tai  joilla  kasvuhäiriö liittyy munuaisten vajaatoimintaan. Tämä tarkoittaa, että KELA korvaa hoidon kokonaisuudessaan  lääkärin  tekemää  B-lausuntoa  vastaan. Potilaat,  joilla ei ole todettu kasvuhormonivajausta, mutta joiden kasvu on heikkoa, voivat tietyissä tapauksissa saada hoidon peruskorvattavana. Tällöin perhe maksaa hoidosta enintään vuosittaisen omavastuurajan verran.

Kasvuhormonihoito on hyvä aloittaa mahdollisimman pian diagnoosin varmistumisen jälkeen, sillä pituuskasvun palautuminen lapsen kasvupotentiaalia vastaavaksi on sitä todennäköisempää, mitä varhaisemmassa iässä kasvuhormonivaje saadaan hoidettua.

Kasvuhormonihoidon tuloksia ja lapsen kasvua seurataan säännöllisillä seurantakäynneillä hoitavassa yksikössä ja lisäksi laboratoriokokein. Säännöllisten mittausten lisäksi luuston kypsymistä tarkastellaan aika-ajoin kädestä otettavan röntgenkuvan avulla. Kasvuhormonihoidon vaikutus kasvuun alkaa näkyä yleensä noin puolen vuoden kuluttua hoidon aloittamisesta. Mikäli hoidolla ei havaita olevan vaikutusta kasvuun, lääkäri voi päättää hoidon lopettamisesta.

Hoidon tavoitteena on palauttaa lapsen kasvu hänen yksilölliselle normaalille tasolleen. Kasvuhormonihoidon voi huomata vaikuttavan muuhunkin kuin pituuskasvuun: lapsella voi olla enemmän energiaa liikuntaan, ja lihasmassa voi kasvaa samalla kun rasvasolujen määrä vähenee.

Kasvuhormonihoitoa jatketaan yleensä niin kauan kuin pituuskasvua on havaittavissa. Lapsuuden kasvuvaiheesta murrosiän kasvu- vaiheeseen siirryttäessä kasvu alkaa yleensä hidastua. Murrosiän kasvuvaiheessa  tapahtuu  kuitenkin  vielä  kasvupyrähdys,  jonka aikana nuoren pituuskasvu voi olla hyvin nopeaa, jopa 10 cm vuodessa.

Puberteetissa  tapahtuvan kasvupyrähdyksen saa aikaan kasvuhormonierityksen lisääntyminen, mikä johtuu sukupuolihormoni estrogeenin vaikutuksen lisääntymisestä. Lisää tietoa murrosiän aikana tapahtuvista muutoksista kasvussa löydät Pfizerin ”Puberteetti – matkalla kohti aikuisuutta” -oppaasta.

Normaalitilanteessa elimistön kasvuhormonituotanto vähenee, kun täysi pituus on saavutettu. Koska kasvuhormoni on tärkeä myös esimerkiksi verensokerin tasapainon ja aineenvaihdunnan säätelyn kannalta, sen eritys ei kuitenkaan täysin lopu aikuisellakaan.

Mikäli lapsen keho ei pituuskasvun loppuessa edelleenkään tuota tarpeeksi kasvuhormonia, hoitoa voi olla tarpeen jatkaa pidempään, joissain tapauksissa koko elämän ajan. Tästä syystä on tärkeää, että lääkäri tekee päätöksen hoidon lopettamisesta.