ATTR-kardiomyopatia (ATTR-CM)

Yksi sydänamyloidoosien alatyyppi on transtyretiinivälitteinen amyloidinen kardiomyopatia (ATTR-CM), josta tässä käytetään nimitystä ATTR-kardiomyopatia. Matalasta tautitietoisuudesta johtuen ATTR-kardiomyopatia saattaa jäädä muiden yleisempien sydämen vajaatoimintaa aiheuttavien syiden varjoon.

ATTR-kardiomyopatiaa on kahta päätyyppiä: perinnöllinen (hATTR-CM) ja ns. villityyppi (wtATTR-CM). Perinnöllisessä muodossa amyloidia muodostuu geenivirheen seurauksena ja villityypissä amyloidin muodostuminen liittyy ikääntymiseen. ATTR-kardiomyopatia on yleisempi miehillä kuin naisilla. Perinnöllistä ATTR-kardiomyopatiaa on raportoitu erityisesti Ruotsissa, Portugalissa ja Japanissa. Suomessa perinnöllistä muotoa on tavattu vain yksittäisillä potilailla. Villityypin ATTR-kardiomyopatia kattaa yli 90 % tautitapauksista.

Katso ATTR-kardiomyopatiaa sairastavan Irman tarina

ATTR-kardiomyopatian ja sydämen vajaatoiminnan oireet muistuttavat toisiaan

Monet ATTR-kardiomyopatian oireista muistuttavat sydämen vajaatoiminnan oireita. Yleisimpiä oireita ovat väsymys, hengenahdistus, alaraajojen kuoppaturvotukset, rytmihäiriöt, huimaus/pyörtyminen, yskä tai hengityksen vinkuminen (etenkin makuulla), ruoansulatuselimistön vaivat (vatsan turvotus, ripuli, ummetus), sekavuus tai ajattelun vaikeudet sekä rytmihäiriöt.

Muita ATTR-kardiomyopatian aiheuttamia oireita on esitetty kuvassa.

ATTR-kardiomyopatian oireet.

Katso mitä sydämen vajaatoiminta tarkoittaa

ATTR-kardiomyopatiaa epäiltäessä sydämen kaikukuvaus on perustutkimus, jossa tyypillinen löydös on kammioseinämien ja sydämen muiden rakenteiden paksuuntuminen, sekä sydämen diastolinen toimintahäiriö. Koska seinämäpaksuuntumille on monia muitakin syitä, sydänamyloidoosipotilaiden seinämäpaksuuntumat saatetaan tulkita virheellisesti muista syistä johtuviksi.

Sydämen magneettikuvaus on hyödyllinen tutkimus ATTR-kardiomyopatiaa diagnosoitaessa. Siinä voidaan todeta samoja muutoksia kuin sydämen kaikukuvauksessa, mutta se antaa tarkempaa tietoa sydänlihaksen rakenteesta ja tilasta.

Epäilyn herättyä jatkoselvittelyissä voidaan hyödyntää sydänlihaksen gammakuvausta, biopsiaa eli koepalan ottamista, laboratoriokokeita sekä geenitestiä. ATTR-kardiomyopatian diagnoosi perustuu amyloidikertymän ja -tyypin osoittamiseen sydänlihaksesta. Lisäksi on tärkeää poissulkea muiden harvinaisten sairauksien kuten AL-amyloidoosin mahdollisuus.

Gammakuvaus yhdistettynä SPECT-viipalekuvaukseen on menetelmänä erittäin herkkä ja tarkka ATTR-kardiomyopatialle ja riittävä diagnoosin asettamiseen.

Joissakin tapauksissa ATTR-kardiomyopatian osoittaminen vaatii myös sydänlihasbiopsian tekoa. Sydämestä otettu kudosnäyte mahdollistaa amyloidikertymien osoittamisen lähes 100 %:n tarkkuudella.

Kun tautiepäily on herännyt, tieto suvussa esiintyvästä amyloidoosista on arvokas. Geenitestin avulla voidaan selvittää, onko kyseessä perinnöllinen ATTR-kardiomyopatia ja sen mahdollinen aiheuttajamutaatio TTR-geenissä. Geenitesti soveltuu myös oireettomien geenivirheen kantajien löytämiseen.

ATTR-kardiomyopatian ennuste määräytyy taudin levinneisyyden, etenemisnopeuden ja elinvaurioiden perusteella. Keskimääräinen elinajanodote ilman hoitoa on noin 2–3,5 vuotta. Villityypin ATTR-kardiomyopatiassa eliniän ennuste on keskimäärin neljä vuotta diagnoosista, kun taas perinnöllisessä ATTR-kardiomyopatiassa ennuste vaihtelee tautia aiheuttavan mutaation mukaan.

On hyvä keskustella lääkärin kanssa sairauden hoitovaihtoehdoista, sekä elämäntavoista, joilla voi mahdollisesti vaikuttaa yleiseen elämänlaatuun.

ATTR-kardiomyopatian hoidossa pyritään estämään amyloidin kertyminen sydämeen, jolloin sairauden eteneminen hidastuu. Lääkehoidolla pyritään vakauttamaan maksan tuottama transtyretiiniproteiini, joka virheellisesti laskostuessaan muodostaa amyloidisäikeitä. Hoidon tavoitteena on oireiden lievittäminen, sydämen vajaatoiminnan hoito sekä sydämen rytmihäiriöiden ja tromboembolisten (verisuonitukosten) ehkäisy.