Terveys ja hyvinvointi
Lisätietoa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Antibioottiresistenssi Mikä on antibioottiresistenssi? Antibioottiresistenssin syyt Antibioottiresistenssin seuraukset Antibioottiresistenssin ehkäiseminen AMR ja matkailu Kyselytutkimus antibioottiresistenssistä Lue lisää antibioottiresistenssistä AMR-verkkokurssi hoitajille
Rokottautuminen Rokotukset Rokotukset aikuisiällä
Sairaudet ja hoito
Lisätietoa sairauksista ja hoidoista.
IBD-sairaudet Tulehdukselliset suolistosairaudet Crohnin tauti Haavainen paksusuolitulehdus Vinkkejä sairaudesta puhumiseen
Syöpä Tietoa syövästä ja eri syöpätautien hoidosta Elämää levinneen rintasyövän kanssa Living With – elämää syövän kanssa potilastukiohjelma Puhutaan syövästä -podcast
Reuma Yleistä reumasta Reuman oireet Reumadiagnoosi Reuman hoito
Harvinaissairaudet Yleistä harvinaissairauksista Akromegalia Amyloidoosi Hemofilia Lapsen kasvuhäiriöt
Ihosairaudet Atooppinen ihottuma Atooppisen ihottuman hoito Atopian diagnoosi Atooppisen ihon vaikutus elämään Atooppista ihottumaa sairastavaa kuormittavat kutina ja unettomuus Atooppista ihottumaa sairastavilla epätietoisuutta hoidon tavoitteista Vaikea atooppinen ihottuma on mahdollista saada hyvään hallintaan Varaa aika ihotautilääkärille
Neurologiset sairaudet Migreeni Migreenin tunnistaminen Migreenin hoito Elämä migreenin kanssa Valmistaudu neurologin vastaanotolle Kun migreeni ei helpota Migreenipodi Varaa lääkäriaika
Potilastukipalvelumme Sidekick Health
Jokainen ihminen kokee terveytensä omalla tavallaan. Oma koettu terveys saattaa poiketa hyvinkin paljon lääkärin arviosta ja muiden ihmisten käsityksestä. Ihminen voi tuntea olonsa terveeksi, vaikka hänellä olisikin vaikeita vammoja tai sairauksia. Esimerkiksi vaikeasti liikuntavammaisen ihmisen koettu terveys voi olla hyvä, jos hän elää ympäristössä, joka helpottaa hänen liikkumistaan ja jossa hänen läheisensä tukevat ja auttavat häntä. Vähäinen sormivamma ei puolestaan välttämättä vaikuta luokanopettajan elämään, mutta saattaa olla katastrofi pianistille.
Ihmisen terveys perustuu:
Toisin kuin usein luullaan, geenit aiheuttavat yleensä vain taipumuksen ja muut tekijät määräävät, syntyykö sairaus vai ei. Toki löytyy myös sellaisia perintötekijöitä, jotka vääjäämättä tai hyvin suurella todennäköisyydellä aiheuttavat sairauden tai jotkin geenit hyvinkin tehokkaasti suojaavat sairauksilta.
Elintapojen merkitys puolestaan on terveyden edistämisessä suuri. Tupakointi, epäterveellinen ravinto, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan puute vaikuttavat monen sairauden syntyyn ja kulkuun. Tässä kannattaa kuitenkin mainita, että kohtuus kaikessa - kenenkään ei kannata rynnätä saman tien maratonille tai lopettaa sokerinsyöntiä seinään, vaan aloittaa terveiden elintapojen noudattaminen pienin askelin ja kohtuudella. Ainoastaan tupakointi on niitä harvoja asioita, joissa kohtuuskin on haitaksi.
Alle olemme koonneet muutamia terveyteen vaikuttavia osatekijöitä.
Hyvät ihmissuhteet ja muilta ihmisiltä saatava tuki niin töissä kuin vapaa-ajalla edistävät terveyttä, suojaavat sairauksilta ja parantavat jo sairastuneen toipumismahdollisuuksia. Yksinäisyyden on todettu nostavan riskiä sairastua muun muassa sydänsairauksiin. Syyt tähän saattavat olla hyvin arkisia – hyvä kumppani tai ystävä voi kannustaa toisen savuttomuuteen tai liikuntaharrastuksen pariin. Yksinäisyyden vaikutukset ovat tosin hyvin yksilöllisiä ja olosuhteista riippuvaisia. Joillekin yksin eläminen sopii ja tällöin se on terveyden kannalta hyvä asia.
Ihmiselle ravinnon tärkein merkitys on antaa energiaa elintoimintoihin. Mikä tahansa ravinto ei kuitenkaan edistä ihmisen terveyttä. Terveyden kannalta olisikin syytä kiinnittää huomiota ravintoaineiden eli hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan laatuun. Kovat rasvat kannattaa korvata pehmeillä rasvoilla esim. kasviperäisillä rasvoilla. Nopeasti imeytyvää sokeria ja puhdistettua hiilihydraattia sisältävät tuotteet kannattaa vaihtaa täysjyvätuotteisiin kuten ruisleipään tai puuroon. Punainen liha ja siitä valmistettujen prosessoitujen lihavalmisteiden runsasta käyttöä kannattaa välttää. Alla on mainittu muutamia hyviä vinkkejä terveellisemmän ruokavalion noudattamiseen:
On myös huomioitava, että ravintosuositukset voivat vaihdella kohderyhmittäin (esimerkiksi aikuisilla, lapsilla sekä ikääntyvillä on erilaiset ravintosuositukset). Lisäksi eri sairaudet ja allergiat saattavat vaikuttaa ruokavalion sopivuuteen. Tärkeintä olisi varmistaa tarpeellisten ravintoaineiden riittävä saanti. Lue lisää eri kohderyhmille suunnatuista ravitsemussuosituksista Valtion ravitsemusneuvottelukuntan sivuilta https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/.
Liikunnalla on monia suotuisia vaikutuksia terveyteen ja elimistön toimintoihin. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, lieventää stressiä, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia ja pienentää liikapainoa. Se ehkäisee myös sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Kohtuullisesti kuormittava liikunta myös tehostaa elimistön puolustusreaktioita ja sen on todettu estävän virustauteja eli ”flunssia”.
Säännöllinen liikunta edistää myös henkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Huono uni ja päiväaikainen väsymys saattavat johtua vähäisestä fyysisestä aktiviteetista. Liikunnan merkitys masennuksen torjumisessa on myös huomattu.
Liikunnan ei tarvitse olla kuntoliikuntaa ja urheilua vaan yhtä hyvin myös esimerkiksi arjessa tapahtuvat liikkumiset kuten portaiden kävely, siivoaminen ja lumitöiden tekeminen ovat useimmiten hyvää terveysliikuntaa. Ehtona terveyttä edistävälle liikunnalle on, että sitä tapahtuu riittävän usein ja pitkään, ja että sen aiheuttama elimistön kuormitus on vähintään kohtalainen, mutta ei liiallinen. Tutkimusten mukaan jo kevyt liikunta vähentää liikkumattomuudesta johtuvia terveyshaittoja. Kohtuus liikunnassakin on vain hyväksi!
Unen merkitys ihmisen terveydelle on suuri. Se vaikuttaa muun muassa autonomisen hermoston tasapainoon, ruokahaluun, sokeriaineenvaihduntaan ja immunologiseen puolustusjärjestelmään. Unihäiriöt voivat olla kohonneen verenpaineen, ylipainon, aikuistyypin diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskitekijöitä. Fyysisen terveyden lisäksi uni vaikuttaa keskeisesti psyykkiseen toimintakykyyn – ihmisen toimintaan, ajatteluun ja tunteisiin. Yksi uneton yö tai viikon kestänyt 3-4 tunnin univaje vastaa yhden promillen humalatilaa.
Riittävä määrä unta vaihtelee yksilöittäin kuudesta yhdeksään tuntiin. Terve ihminen nukahtaa yleensä vajaassa tunnissa. Lähes jokainen kuitenkin jossain elämänsä vaiheessa kärsii tilapäisestä unettomuudesta tai nukahtamisvaikeudesta. Tällöin ongelmaa kannattaa lähteä purkamaan itsehoitomenetelmin. Alle on listattu vinkkejä, jotka saattavat olla avuksi unettomuuden itsehoidossa:
Tilapäinen unettomuus ei ole vaarallista, mutta jos unettomuus jatkuu useana yönä viikossa, eikä itsehoidollisilla toimenpiteillä ole ollut vaikutusta, kannattaa kääntyä lääkärin tai psykoterapeutin puoleen.
Pidä kutsumattomat grillivieraat loitolla - näin kokkaat turvallisesti kesälläkin!
Aurinkolasit eivät ole vain trendikäs asuste. Näin suojaat silmäsi auringolta!
Myyttejä ja faktoja vedenjuonnista. Mikä on riittävä määrä vettä?