Syöpä

Syöpä on pahanlaatuisten kasvaimien aiheuttama sairaus, jossa solujen epänormaali kasvu aiheuttaa syöpäkasvaimia, jotka leviävät ja ovat usein hengenvaarallisia. Syövän ennuste on kuitenkin parantunut diagnostiikan ja hoitojen kehittymisen myötä. 

Mikä on syöpä?

Ihmisen elimistö rakentuu lukemattomista soluista. Normaalisti elimistön solujen jakautuminen on tarkasti säädeltyä siten, että uusia soluja syntyy vanhojen ehtiessä elinkaarensa päähän. Jos solun perimään koodattu ohjelma menee sekaisin, solujen ohjelmoitu uusiutuminen riistäytyy hallinnasta. Solu alkaa kasvaa ja jakaantua silloin, kun sen ei pitäisi. Hallitsemattomasti jakaantuvista soluista muodostunutta massaa kutsutaan kasvaimeksi. Kasvaimet voivat olla hyvänlaatuisia (benignejä) tai pahanlaatuisia (maligneja). Pahanlaatuinen kasvain eli syöpä voi lähettää etäpesäkkeitä (metastaaseja) muualle elimistöön veri- tai imusuonien kautta.

 

Syöpä – synty ja leviäminen

Syöpien esiintyminen

Suomessa todetaan vuosittain noin 32 000 uutta syöpätapausta. Miehillä yleisimmät syöpätyypit ovat eturauhassyöpä, keuhkosyöpä ja suolistosyövät. Naisilla puolestaan todetaan eniten rintasyöpää, suolistosyöpiä ja keuhkosyöpää. Miesten sairastuvuus syöpään on hieman suurempi kuin naisten: vuonna 2014 todettiin 293 uutta tapausta 100 000 miestä kohti verrattuna 267 uuteen tapaukseen 100 000 naista kohti vuodessa.

Syövän ennuste on parantunut diagnostiikan ja hoitojen kehittymisen myötä. Tällä hetkellä yli puolet kaikista syöpään sairastuneista paranee. Syöpää esiintyy kaikenikäisillä, mutta tyypillisimmin sitä tavataan iäkkäämmällä väestöllä. Syövän ilmaantuvuuden onkin arvioitu lisääntyvän jatkossa lähinnä väestön ikääntymisen vuoksi. Useimmat syöpämuodot ovat yleisempiä kaupungissa kuin maaseudulla, mikä saattaa liittyä muun muassa erilaisiin elintapoihin ja riskitekijöihin.

 

Syöpä – esiintyminen ja ennuste

(Animaation luvut: www.cancer.fi/syoparekisteri/tilastot, 30.8.2010)

Soluvauriosta syövän syntyyn

Syövän syntymekanismeja ei täysin tunneta. Syövän syntyyn vaikuttavat aina sekä useat ulkoiset että solunsisäiset tekijät. Ulkoiset tekijät voivat aiheuttaa normaalisolujen perimäaineksen eli DNA:n vaurioita (mutaatiot). Normaalisti solun omat korjausmekanismit korjaavat syntyneen DNA-vaurion, syntynyt DNA-vaurio voi myös aiheuttaa solun kuoleman. Kummassakaan tapauksessa vauriosta ei aiheudu pidempiaikaista vaikutusta. Jos DNA:n korjausmekanismit eivät toimi, solun perimään syntyy peruuttamaton vaurio. Pahimmassa tapauksessa solun kasvunsäätelyjärjestelmä vaurioituu mutaation seurauksena siten, että solu saa kasvuedun normaaleihin soluihin verrattuna. Näin tapahtuu erityisesti silloin, kun DNA:n vauriot kohdistuvat syöpägeeneiksi kutsuttuihin geeneihin. Syöpägeenit ovat lähtökohtaisesti normaaleja solun toimintaa ohjaavia geenejä, ja niiden toiminta liittyy useimmiten juuri solukasvun säätelyyn. Syöpäkasvaimen syntyyn tarvitaan lähes aina useita eri mutaatioita.

Ulkoisista syöpää aiheuttavista eli karsinogeenisistä tekijöistä tärkeimpiin kuuluvat tupakan sisältämät haitalliset aineet. Tupakointi altistaakin yllättävän monelle eri syövälle, esimerkiksi keuhkosyövälle, ruokatorvisyövälle, mahasyövälle, virtsarakkosyövälle sekä pään ja kaulan alueen syöville. Tupakoinnin lopettaminen ja tupakoimattomana pysyminen ovat tärkeimmät yksittäiset tavat ehkäistä syövän syntyä.

Alkoholilla on osuutta pään ja kaulan alueen syöpien, ruokatorvisyövän ja maksasyövän kehittymiseen. Pään ja kaulan alueen syöpien synnyssä on vaikea erotella tupakan ja alkoholin vaikutuksia, koska potilaat ovat tyypillisesti käyttäneet molempia. Ruokatorvisyövän synnyssä alkoholin ja tupakan tiedetään tehostavan toistensa vaikutuksia.

Myös asbestin ja raskasmetallien tiedetään lisäävän eräiden syöpien riskiä, mutta onneksi altistuminen näille on tavallisesti vähäistä.

Auringon ultraviolettisäteily (UV-säteily) tai ionisoiva säteily, kuten röntgensäteily, gammasäteily tai radioaktiivisten aineiden lähettämä säteily, voi aiheuttaa syöpää vaurioittamalla normaalisolujen perimäainesta eli DNA:ta. UV-säteilyn aiheuttama vaurio rajoittuu ihon pintakerroksiin ja aiheuttaa ihosyöpäriskin. Radioaktiivinen säteily taas voi tunkeutua syvälle kudoksiin ja altistaa monille syöpätyypeille.

Nykykäsityksen mukaan mikrobit, lähinnä virukset ja bakteerit toimivat altistavina tekijöinä joillekin kasvaintaudeille. Esimerkiksi ihmisen papilloomavirusinfektio on tärkein kohdunkaulan syövän aiheuttaja, helikobakteeri-infektio lisää mahalaukun syövän riskiä ja HIV-virusinfektioon liittyy riski sairastua muun muassa muutoin harvinaiseen ihosyöpään, Kaposin sarkoomaan.

Syövän perinnöllisyys

Vain hyvin pieni osa syövistä on periytyviä. Joitakin suvuittain esiintyviä syövälle altistavia perintötekijöitä on kuitenkin tunnistettu. Esimerkiksi eräät rintasyöpään liittyvät poikkeamat perimässä saattavat aiheuttaa useita rintasyöpätapauksia perättäisissä sukupolvissa.