Tulehdukselliset suolistosairaudet

Tulehdukselliset suolistosairaudet eli IBD-sairaudet (inflammatory bowel diseases) ovat lisääntyneet hyvin nopeasti länsimaissa viime vuosina. Suomessa näitä tauteja sairastavia on 50 000 ja heidän määränsä kasvaa joka vuosi. Sairaudet ovat lisääntyneet niin nopeasti, että IBD:sta on tulossa uusi kansantautimme.

Mistä IBD johtuu? 

IBD-sairauksien syytä ei tunneta täysin. Tauti syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille suolistobakteerien, ravintotekijöiden ja muiden ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Taudin taustalla arvellaan olevan synnynnäisiä suolen limakalvon poikkeavuuksia, jotka johtavat epänormaaliin immuunivasteeseen suolen bakteereja vastaan. 

Tulehduksellisten suolistosairauksien nopea lisääntyminen ei selity geneettisillä tekijöillä, joten ympäristötekijöillä, suoliston mikrobiomin ja ravinnon muutosten katsotaan olevan lisääntymisen merkittävimmät syyt.

Oireet

Tulehduksellisten suolistosairauksien oireet ilmenevät useimmiten vähitellen ja ne saattavat aluksi rauhoittua itsestään. Sairauksien aaltoileva kulku on tyypillistä – oireet ovat välillä poissa pitkiäkin aikoja, mutta ne palaavat aika ajoin. 

Crohnin taudin yleisimmät oireet ovat vatsakivut, ripuli, kuumeilu ja laihtuminen. Myös ulostustarve tihentyy. Crohin tautiin liittyy usein erilaisia peräaukon seudun vaivoja. 

Haavaisen paksusuolitulehduksen pääasiallinen oire on viikkoja jatkuva ripuli. Löysiä ulosteita tulee monta kertaa päivässä ja niiden mukana tulee usein limaa ja lähes aina verta. Ulostuskertoja on vaikeissa tapauksissa yli kuusi päivässä. Sairauteen voi liittyä myös kramppimaisia vatsakipuja. Sairauden jatkuessa yleisvointi usein heikkenee, paino laskee ja myös kuumeilua voi esiintyä.

Jos sinulla on tulehduksellisten suolistosairauksien oireita, ole yhteydessä lääkäriin oireiden selvittämiseksi ja hoidon saamiseksi. 

Tutkimukset

Tulehdukselliset suolistosairaudet todetaan suoliston tähystyksellä, jonka avulla nähdään tulehdukselliset muutokset suolen limakalvolla. Tähystyksessa otetaan limakalvolta näytepaloja. Diagnoosi varmistetaan aina kudosnäytteiden mikroskooppisella tutkimuksella. 

Tutkimuksia täydennetään erilaisilla verikokeilla. Verikokeiden avulla selvitetään tulehdusreaktion voimakkuutta ja muita sairauden aiheuttamia yleisoireita. Usein tuloksia tarkennetaan kuvaamalla mahan seutua magneettikuvauksella tai tietokonekerroskuvauksella.

Hoito

Tulehduksellisten suolistosairauksien hoitona on lääkärin suunnittelema lääkehoito. Lääkäri valitsee hoidon taudin vaikeusasteen mukaan.

Joskus sairaus on niin äkäinen, että lääkehoito ei rauhoita suolta. Tällöin tarvitaan
leikkaushoitoa, jossa kirurgi poistaa sairasta suolta. 

Koska tulehduksellisten suolistosairauksien syytä ei tiedetä, mitään ohjeita niiden
ehkäisemiseksi ei voida antaa. Omahoidolla, kuten ruokavaliolla, suolimuutoksiin ei voi vaikuttaa. Ravitsemuksellisesti täysipainoinen ravinto auttaa estämään laihtumista ja ylläpitämään yleiskuntoa.